Tehokkuus on tietojen parempaa käsittelyä - tarvitaan tietotoimen lautakunta

Emmin hetken käyttää tehokkuutta yhtenä vaaliteemoistani, koska se monien suussa kuulostaa kirosanalta. Minusta sana kuulostaa kuitenkin enemmän pelastukselta. Kun vähemmällä haluaa saada aikaan enemmän, voisi muuten lentää kirves kaivoon. Onneksi tehokkuus on totta ja väitän, että juuri sen takia Suomella menee niin hyvin. Suomalaisissa on sopiva ripaus laiskuutta, joten tehokkuus on ainoa oikea tie päästä loikoilemaan kesämökille ja nauttimaan.

Tehokkuus on myös vastaus silloin, kun talous kiristyy. Olen itse ollut tehostamassa Ilmatieteen laitoksen sääpalvelutoimintaa ja tehostamisella voi saavuttaa hurjan paljon. Ja mikä parasta, se yleensä koskettaa niitä työtehtäviä, jotka ovat työntekijöille vähiten mieluisia rutiinitehtäviä. Työnteko saa keskittyä olennaisempaan, kun automaattinen tietojärjestelmä huolehtii rutiineista.

Helsingin kaupungilla on sääpalveluita vielä paljon laajemmin mahdollisuuksia hyödyntää tietojärjestelmiä tehostamiseen. Itse olen oppinut tunnistamaan prosesseja ja näkemään niissä vaiheita, joita hoitamaan on mielekkäämpää käyttää tietojärjestelmiä kuin konttori-ihmisten aikaa ja hermoja. Haluan edistää samanlaista toimintaa kaupungin organisaatiossa.

Konkreettisesti asian voi hahmottaa helpommin. Esimerkiksi lomakkeet erilaisissa asiointitilanteissa pitäisi saada esitarkastettua automaattisesti. Epätäydellisten hakemusten puljaaminen vie aikaa pois varsinaisten päätösten teosta, joita hakemusten avulla haetaan. Tämä vaatii siis älykkäitä lomakepalveluita.

Tyhjältä pöydältä ei tarvitse lähteä, koska e-lomake-sivustoja on jo olemassa. Niitä ei vielä tarpeeksi kattavasti käytetä ja niiden löytäminen ja käyttäminen on vielä kankeaa, koska niistä puuttuu äly. Haluan siksi ajaa Helsinkiin kehitysprosessin, jossa asiointia kehitetään palvelun ja asiakkaan puolella yhdessä. Käyttäjät voisivat kehittää käyttöliittymiä palveluihin ja kaupungin organisaatio voisi lähteä hyödyntämään verkkopalveluita tehokkaammin.

Ensimmäinen tavoite saada käyttäjät mukaan, puoltaa voimaakkaasti avoimen lähdekoodin järjestelmien käyttöä. Niillä kehitystä pääsee tekemään ihan konkreettisesti käyttäjänkin puolella. Lisäksi käyttäjien osaajat eivät suhtaudu oman panoksen luovuttamiseen varauksella, koska työ menee yhteisölle, eikä jollekin tuntemattomalle hyödynsaajalle. Tämä pätee koodien lisäksi sivustojen käännöksiin. Helsingissä on nykyään painetta laajentaa palvelukieliä suomen, ruotsin ja englannin ulkopuolelle. Tähän tulisi avoimissa järjestelmissä oiva mahdollisuus aktivoimalla eri kieliryhmien edustajia auttamaan vapaaehtoisesti käännöksissä. Samalla kaupungista tulee lähestyttävämpi ja ennen kaikkea kieliryhmän omakseen kokema.

Helsingin kaupunki voi siis hyödyntää tehostamisen laajempaan tuotokseen ja sitoutuneempiin kaupunkilaisiin. Helsinki tarvitsee tähän kuitenkin uuden rakenteen, koska nykyisin asiaa ei kokonaisvaltaisesti ohjata, ei ainakaan poliitisesti: HELSINGIN VALTUUSTOLLE TIETOTOIMEN LAUTAKUNTA!

Lautakunta lähtee toimimaan pienellä budjetilla, koska sen toiminta keskittyy sisäiseen ohjausviestintään ja ulkoisten web-palveluiden kehittämiseen, joita kaupungilla jo on. Avoimen koodin järjestelmistä ei synny merkittäviä kustannuksia, joten rahasta tämä tehokkuus ei jää kiinni.

This entry was posted in Yleinen. Bookmark the permalink.

Add a Facebook Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *