Seuranta Pariisin ilmastosopimuksessa – avoimuus korvaa tiedon?

Viikonloppuna odotetusti syntyi uusi ilmastosopimus. Mielenkiintoisinta on tarkastella mitä sopimus on oikein syönyt. Hienoa on sen kunnianhimoinen teksti pyrkiä rajoittamaan ilmastonmuutos jopa vain 1,5 asteeseen, vaikka maiden päästölupaukset nyt viittaavat 2,7-3 asteen muutokseen. Minua sekä työn, että henkilökohtaisen kiinnostuksen vuoksi kiinnostaa, miten maiden vapaaehtoisten toimien vaikutusta aiotaan seurata. Uskon nimittäin vahvasti siihen, että sitä saa mitä mittaa. Eli kun jokainen voisi nähdä oman vaikutuksensa ilmastonmuutokseen tulisi tavallisten ihmisten, kaupunkien päättäjien ja valtioiden johtajien päätöksistä selvästi määrätietoisempia ja parempia. Nyt tieto päätösten vaikutuksista tulee liian myöhään ja liian isossa nipussa, ettei esimerkiksi yksittäisen kaupungin tai kansalaisten päätösten vaikutus näy. Eli olisiko nyt seuranta sovittu niin, että esimerkiksi Helsingin päästöjä voisi maailmalla seurata vaikka kuukauden jälkeen ja nähdä esimerkiksi pellettien lisäämisen vaikutus Sompasaaren voimalan polttoainesekoituksessa?

COP21 sopimus on 31 sivua pitkä dokumentti. Siinä mainitaan observation sana tasan yhden kerran, verification eli todennus sana vain 3 kertaa mutta measure* sanaa käytetään sentään 14 kertaa (kuitenkin vain 2 näistä liittyy päästöjen seurantaan). No katsotaan tarkemmin, josko silti seurannasta jotain löytyisi. Aloitetaan johdannosta, jolla pohjustetaan itse sopimustekstiä.

Hienoa on, että johdannossa tunnustetaan, että sopimusosapuolten kannattaa mobilisoida muita toimijoita mukaan talkoisiin:

Agreeing to uphold and promote regional and international cooperation in order to mobilize stronger and more ambitious climate action by all Parties and non-Party stakeholders, including civil society, the private sector, financial institutions, cities and other subnational authorities, local communities and indigenous peoples,

Juuri näiden muiden toimijoiden toimien tehokkuuden vahvistamiseksi kannattaisi seurantaa tehdä koko maapallolla sekä ajallisesti, että paikallisesti tiheästi ja ajantasaisesti. Pariisin sopimus olisi sikäli hyvä paikka luoda pohja järjestelmälle, että järjestelmän mittaukset olisi hyvä kaikkien voida hyväksyä ettei niitä voisi syyttää jonkun osapuolen manipuloimiksi. Katsotaan mitä johdannosta vielä löytyy:

Jo III osioissa: Päätöksiä joilla tehostetaan toimeenpanoa on kappale 31:

31. Requests the Ad Hoc Working Group on the Paris Agreement to elaborate, drawing from approaches established under the Convention and its related legal instruments as appropriate, guidance for accounting for Parties’ nationally determined contributions, as referred to in Article 4, paragraph 13, of the Agreement, for consideration and adoption by the Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement at its first session, which ensures that:
(a) Parties account for anthropogenic emissions and removals in accordance with common methodologies and metrics assessed by the Intergovernmental Panel on Climate Change and adopted by the Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement;
(b) Parties ensure methodological consistency, including on baselines, between the communication and implementation of nationally determined contributions;
(c) Parties strive to include all categories of anthropogenic emissions or removals in their nationally determined contributions and, once a source, sink or activity is included, continue to include it;
(d) Parties shall provide an explanation of why any categories of anthropogenic emissions or removals are excluded;

Eli maiden on edelleen itse pidettävä kirjaa päästöistään ja niiden vähenemisestä käyttäen IPCC:n ja CoP kokousissa sovittuja menetelmiä. Niiden on vain pyrittävä seuraamaan kaikkia päästökategorioita, mutta kun joku on lisätty seurantaa, sitä tulisi jatkaa. Ei mitään varsinaisesti siis muutu aikaisempaan toimintaan, mutta nythän kaikki maat noudattavat tätä toimintatapaa, kun tähän mennessä vain teollisuusmaat. Edessä on siis iso muutos kehitysmaiden hallinnoille kirjata päästönsä ja niiden vähentämistavoitteet. Olisi mahdollisesti kustannustehokkaampaa mitata joukolla pintahavaintoasemia ja muutamalla satelliitilla kaikkia maapallon päästöjä ja käyttää tietokonemallia niiden osoittamiseksi eri lähteisiin. Riittävällä tarkkuudella voitaisiin jopa kaupunkitasoisesti osoittaa päästölähteet koko maapallolla. Katsotaan kuitenkin mitä verifioinnista eli maiden päästökirjanpidon tarkistamisesta sopimuksessa sanotaan kappaleessa 38:

38. Recommends that the Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement adopt rules, modalities and procedures for the mechanism established by Article 6, paragraph 4, of the Agreement on the basis of:
(a) Voluntary participation authorized by each Party involved;
(b) Real, measurable, and long-term benefits related to the mitigation of climate
change;
(c) Specific scopes of activities;
(d) Reductions in emissions that are additional to any that would otherwise occur;
(e) Verification and certification of emission reductions resulting from mitigation activities by designated operational entities;
(f) Experience gained with and lessons learned from existing mechanisms and approaches adopted under the Convention and its related legal instruments;

Varsinaisessa sopimustekstissä onkin jo vaikeaa löytää seurantaa. Se yksi observation on artiklassa 7:
7. Parties should strengthen their cooperation on enhancing action on adaptation, taking into account the Cancun Adaptation Framework, including with regard to:
(a) Sharing information, good practices, experiences and lessons learned, including, as appropriate, as these relate to science, planning, policies and implementation in relation to adaptation actions;
(b) Strengthening institutional arrangements, including those under the Convention that serve this Agreement, to support the synthesis of relevant information and knowledge, and the provision of technical support and guidance to Parties;
(c) Strengthening scientific knowledge on climate, including research, systematic observation of the climate system and early warning systems, in a manner that informs climate services and supports decision- making;
(d) Assisting developing country Parties in identifying effective adaptation practices, adaptation needs, priorities, support provided and received for adaptation actions and efforts, and challenges and gaps, in a manner consistent with encouraging good practices;
(e) Improving the effectiveness and durability of adaptation actions.

Siinä suuret raamit siis sinänsä on c kohdassa, systemaattiset havaintojärjestelmät joilla seurata ilmastoa. Ongelmana on vain, että tätä tehtäisiin sopeutumista varten ei ilmaston muutoksen hillitsemiseksi. Eli päästöjä ei tulisi havainnoida, mutta kun ilmastossa on jo kurat housuissa sopii kuraa seurata ja yrittää ennakoinnilla pelastaa katastrofeilta minkä kykenee.

Varsinainen päästöjen seuranta on edellisten sopimusten observation, verification tai measurement sanojen käytöstä siirtynyt muodikkaasti avoimuudeksi – transparency. Pykälä 13 on pitkä, mutta mitä se sanoo? Lähinnä kappaleessa 7 on jotain konkreettisempaa kuin, että joustavaa mutta avointa päästötoimenpiteiden hallintaa on tarkoitus tehdä.

Article 13
1. In order to build mutual trust and confidence and to promote effective implementation, an enhanced transparency framework for action and support, with built-in flexibility which takes into account Parties’ different capacities and builds upon collective experience is hereby established.
...
7. Each Party shall regularly provide the following information:
(a) A national inventory report of anthropogenic emissions by sources and removals by sinks of greenhouse gases, prepared using good practice methodologies accepted by the Intergovernmental Panel on Climate Change and agreed upon by the Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement;
(b) Information necessary to track progress made in implementing and achieving its nationally determined contribution under Article 4.
...
11. Information submitted by each Party under paragraphs 7 and 9 of this Article shall undergo a technical expert review, in accordance with decision 1/CP.21. For those developing country Parties that need it in the light of their capacities, the review process shall include assistance in identifying capacity-building needs. In addition, each Party shall participate in a facilitative, multilateral consideration of progress with respect to efforts under Article 9, and its respective implementation and achievement of its nationally determined contribution.
12. The technical expert review under this paragraph shall consist of a consideration of the Party’s support provided, as relevant, and its implementation and achievement of its nationally determined contribution. The review shall also identify areas of improvement for the Party, and include a review of the consistency of the information with the modalities, procedures and guidelines referred to in paragraph 13 of this Article, taking into account the flexibility accorded to the Party under paragraph 2 of this Article. The review shall pay particular attention to the respective national capabilities and circumstances of developing country Parties.
...

Avoimuus kappale on valitettavan kryptinen luomus itsessään ja se alleviivaa kuinka vähän seurantaa varsinaisesti halutaan (kaikki jää maiden omaan harkintavaltaan). Kehitysmaille luvataan tukea päästötoimenpiteiden kirjaamiseen ja sitä vastaan asiantuntijapaneeli saa sitten arvioida sen onnistumista. Siinä sopimuksen päästöseurantamekanismi melkein oli, mutta onhan vielä mahtava artikla 14:

Article 14
1. The Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement shall periodically take stock of the implementation of this Agreement to assess the collective progress towards achieving the purpose of this Agreement and its long-term goals (referred to as the “global stocktake”). It shall do so in a comprehensive and facilitative manner, considering mitigation, adaptation and the means of implementation and support, and in the light of equity and the best available science.
2. The Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement shall undertake its first global stocktake in 2023 and every five years thereafter unless otherwise decided by the Conference of the Parties serving as the meeting of the Parties to the Paris Agreement.
3. The outcome of the global stocktake shall inform Parties in updating and enhancing, in a nationally determined manner, their actions and support in accordance with the relevant provisions of this Agreement, as well as in enhancing international cooperation for climate action.

Tehdään välillä siis tilannekatsaus, aloitetaan 2023 ja jatketaan tätä 5 vuoden välein. Avoimuus pelastaa sen, että maat voivat tehdä seurannan miten sattuvat jaksamaan, niin tästä epämääräisyydestä voi aina jonkun raportin tuottaa ja sen pohjalta väitellä uusista toimenpidetarpeista.

Pariisin sopimuksen suurin pettymys minulle on siis päästöjen seurannan torpedointi. Euroopan Unionin ja muiden suosiollisten maiden pitää siis järjestää tämä sopimuksen ulkopuolella – muuten maailma ei pelastu vaikka sopimus näin sanoisikin – AVOIMUUS EI VOI KORVATA PUUTTUVAA TIETOA!

Posted in Uncategorized | Leave a comment

Puoluekokous 2015

Minut valittiin Oulussa sateisesta säästä huolimatta seuraavaksi kahdeksi vuodeksi puoluevaltuuskuntaan. Kiitos luottamuksesta! Lupaan pitää parempaa työtä ja liikuntaa esillä aktiivisesti ja tehdä omalta osaltani vihreistä koko kansan parasta vaihtoehtoa.Alla on vielä minun osallitumiseni poliittiseen keskusteluun: katso video (kuvannut Kaihsu Tai, kiitos!) tai alla teksti


Rakkaat vihreät

Valtion Liikunta Neuvoston varajäsenen kausi päättyy pian, joten on aika vielä yhdelle liikuttavalle puheelle.

OKM järjesti Kansallisen liikuntafoorumin viime syksyllä, oliko joku paikalla?

Tapahtumassa oli mielenkiintoisia esitelmiä:
Esimerkiksi Tutkimustulos kymmeniltätuhansilta jenkeiltä, joita seurattiin 6 vuoden ajan:
Liikkumattomuus osoittautui yhteiskunnalle kalliiksi: keskimääräinen vuosittainen terveyskulut tarpeeksi liikkuvilla oli alle 600 USD, riittämättömästi liikkuvilla yli 1300 - yli kaksinkertainen hinta suorissa kuluissa ja poissaoloina vieläkin enemmän.

UKK instituutin esittämiä tutkimustuloksia oli kaksi:
Kun aktiivisuusrannekkeilla suomalaisten aktiivisuutta on seurattu:
Valveilla oloaikaankin keskimäärin 3/4 ajasta on lepotilaa, yleensä istuen.
Toinen tulos UKKlta: Istuminen lisää kuolemisen riskiä kun istuu yli 7 tuntia päivässä.
Kuinka moni teistä kokee istuvansa yli 7 tuntia päivässä - nouskaa seisomaan.

Nouse Suomi ja liiku, erityisesti työikäiset aikuiset. Yleensä puhutaan ensijaisesti lasten liikunnasta. Autetaan samalla valtiontaloutta, UKKn mukaan potentiaalia on 1-2 miljardin säästöihin ja kaupan päälle saa aktiivisempaa elämänlaatua.

Posted in Uncategorized | Leave a comment

132 Ääntä – Kiitos jokaiselle äänestäjälle

Tulospalvelu kertoo miten pärjäsin eri äänestyspaikoissa:

YLE:n tulospalvelun henkilökohtaiset tulokset

Valintaan tarvittaisiin 6 kertaa enemmän ääniä. Sellaista äänimäärää en olisi osannut odottaakaan. Ensikertalaisena olen nyt maistanut pelin hengen ja se kasvatti nälkää. Tiedän nyt paremmin missä ja milloin kannattaa kampanjoida.

Tulen ajamaan liikunnan ja Luoteis-Helsingin asioita Vihreiden sisällä tästä eteenpäin entistä enemmän.

Posted in Uncategorized | 1 Comment

Vaalipamfletti – Liikunnasta kannattaisi yhteiskunnan maksaa!

Luin taas kerran kirjoituksen nuoren henkilön syrjäytymisestä ja minua masentaa. Koko tarinassa kertautuu useita negatiivisia asioita: ei ole työtä, masennutaan, jämähdetään kotiin, yksinäisyys iskee, aika kuluu paperisotaan byrokratian kanssa ja toimeentulon heikkeneminen betonoi tilanteen. Kyseessä on selkeästi negatiivinen kierre.

Miten se katkaistaan ja miten tämä voitaisiin tehdä hyvin aikaisessa vaiheessa? Minulla välähti hullu idea samalla, kun itse vielä pohdiskelin liikkumattomuutta syrjäytymiskehityksen kokonaisuuden reunailmiönä. Usein syrjäytymisvaarassa tai jo syrjään jääneellä henkilöllä ei varmaankaan ole varaa eikä kiinnostustakaan liikuntaan. Muut ongelmat ovat polttavampia.

Ideani on sellainen, että liikunnan harrastamisesta pitäisikin yhteiskunnan maksaa harrastajalle.

Kokonaistilanteen kohentamisen eteen olisikin mielekkäämpi tie ryhtyä harrastamaan liikuntaa kuin yrittää kopioida papereita ja opetella lakia tai sääntöjä tuen saamiseksi. Liikuntaa pitäisi tarjota ryhmissä ja mieluiten joukkuelajeina yksinäisyyden torjuntaan. Syrjäytyvä ihminen saisi virikkeitä elämäänsä ja  ihmisiä ympärilleen myötätuntoa jakamaan. Kotiin ei tarvitsisi jäädä yksin nyhjöttämään.

Yhteiskuntaa tämä auttaisi syrjäytymisen vaikutusten ehkäisyn lisäksi myös siinä, että yhteiskunta työllistäisi ikävän valvonta- ja byrokratiatoimistotyön sijaan liikuntaohjaajia – positiivista ja ”liikuttavaa”.

Idea on tietenkin raakile, jolle pitäisi laskea kustannuksia ja hyötyjä, mutta uskon vakaasti siihen, että kun terveydenhuoltokustannusvaikutus otetaan huomioon, tämä saattaa kannattaa jopa taloudellisesti. Joka tapauksessa kierre saataisiin kääntymään positiiviseen suuntaan!

Posted in Yleinen | Leave a comment

Vihreää vaalilehteä ei ole kaikkialle saatu – lue siis verkossa

Vihreä vaalilehti on hyvää luettavaa ihan ilman vaalejakin!

Posted in Yleinen | Leave a comment

Tehokkuus on tietojen parempaa käsittelyä – tarvitaan tietotoimen lautakunta

Emmin hetken käyttää tehokkuutta yhtenä vaaliteemoistani, koska se monien suussa kuulostaa kirosanalta. Minusta sana kuulostaa kuitenkin enemmän pelastukselta. Kun vähemmällä haluaa saada aikaan enemmän, voisi muuten lentää kirves kaivoon. Onneksi tehokkuus on totta ja väitän, että juuri sen takia Suomella menee niin hyvin. Suomalaisissa on sopiva ripaus laiskuutta, joten tehokkuus on ainoa oikea tie päästä loikoilemaan kesämökille ja nauttimaan.

Tehokkuus on myös vastaus silloin, kun talous kiristyy. Olen itse ollut tehostamassa Ilmatieteen laitoksen sääpalvelutoimintaa ja tehostamisella voi saavuttaa hurjan paljon. Ja mikä parasta, se yleensä koskettaa niitä työtehtäviä, jotka ovat työntekijöille vähiten mieluisia rutiinitehtäviä. Työnteko saa keskittyä olennaisempaan, kun automaattinen tietojärjestelmä huolehtii rutiineista.

Helsingin kaupungilla on sääpalveluita vielä paljon laajemmin mahdollisuuksia hyödyntää tietojärjestelmiä tehostamiseen. Itse olen oppinut tunnistamaan prosesseja ja näkemään niissä vaiheita, joita hoitamaan on mielekkäämpää käyttää tietojärjestelmiä kuin konttori-ihmisten aikaa ja hermoja. Haluan edistää samanlaista toimintaa kaupungin organisaatiossa.

Konkreettisesti asian voi hahmottaa helpommin. Esimerkiksi lomakkeet erilaisissa asiointitilanteissa pitäisi saada esitarkastettua automaattisesti. Epätäydellisten hakemusten puljaaminen vie aikaa pois varsinaisten päätösten teosta, joita hakemusten avulla haetaan. Tämä vaatii siis älykkäitä lomakepalveluita.

Tyhjältä pöydältä ei tarvitse lähteä, koska e-lomake-sivustoja on jo olemassa. Niitä ei vielä tarpeeksi kattavasti käytetä ja niiden löytäminen ja käyttäminen on vielä kankeaa, koska niistä puuttuu äly. Haluan siksi ajaa Helsinkiin kehitysprosessin, jossa asiointia kehitetään palvelun ja asiakkaan puolella yhdessä. Käyttäjät voisivat kehittää käyttöliittymiä palveluihin ja kaupungin organisaatio voisi lähteä hyödyntämään verkkopalveluita tehokkaammin.

Ensimmäinen tavoite saada käyttäjät mukaan, puoltaa voimaakkaasti avoimen lähdekoodin järjestelmien käyttöä. Niillä kehitystä pääsee tekemään ihan konkreettisesti käyttäjänkin puolella. Lisäksi käyttäjien osaajat eivät suhtaudu oman panoksen luovuttamiseen varauksella, koska työ menee yhteisölle, eikä jollekin tuntemattomalle hyödynsaajalle. Tämä pätee koodien lisäksi sivustojen käännöksiin. Helsingissä on nykyään painetta laajentaa palvelukieliä suomen, ruotsin ja englannin ulkopuolelle. Tähän tulisi avoimissa järjestelmissä oiva mahdollisuus aktivoimalla eri kieliryhmien edustajia auttamaan vapaaehtoisesti käännöksissä. Samalla kaupungista tulee lähestyttävämpi ja ennen kaikkea kieliryhmän omakseen kokema.

Helsingin kaupunki voi siis hyödyntää tehostamisen laajempaan tuotokseen ja sitoutuneempiin kaupunkilaisiin. Helsinki tarvitsee tähän kuitenkin uuden rakenteen, koska nykyisin asiaa ei kokonaisvaltaisesti ohjata, ei ainakaan poliitisesti: HELSINGIN VALTUUSTOLLE TIETOTOIMEN LAUTAKUNTA!

Lautakunta lähtee toimimaan pienellä budjetilla, koska sen toiminta keskittyy sisäiseen ohjausviestintään ja ulkoisten web-palveluiden kehittämiseen, joita kaupungilla jo on. Avoimen koodin järjestelmistä ei synny merkittäviä kustannuksia, joten rahasta tämä tehokkuus ei jää kiinni.

Posted in Yleinen | Leave a comment

Taittoa ja vaalikoneita

Eilen iltapäivällä tuli tietoon ehdokkaiden vaalinumerot: sain numeron 1017!
Läheltä liippasi, kun olin taittoa valmistellessa käyttänyt numeroa 1018 (jalkapallokentillä olen nro 18 – syntymäpäiväni). Saimme tietää, että jälkipäässä aakkosia vihreillä on yli 1000 suuruisia numeroita. Leo Stranius vei kuitenkin haaveilemani numeron :-P

Eipä hätiä mitiä, minut saa valittua numerolla 1017!

Taitoin juuri bussien ikkunabannerit, joista ulkopuolella seuraavanlainen tuote:

ja sisäpuolelle näkyvä:
.

Nyt sitten vielä vaalikoneita täyttämään!
Vastauksiani:

Posted in Yleinen | Leave a comment

Hyvinvointia liikkeellä

Hyvinvointiin liittyvät toisaalta taloudelliset resurssit, joilla voimme toteuttaa tarpeitamme, toisaalta mielekäs tekeminen, jossa voimme toteuttaa itseämme ja lopulta myös fyysinen olotila eli terveys.

Tarkastellaan ensin taloutta ja tekemistä. Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti niin hyvin, että tekemisen mielekkyys on merkittävämpi tekijä kuin taloudelliset mahdollisuudet. Yhteiskunnalle paras tilanne on, kun tuo mielekäs tekeminen tuottaa samalla yksilölle taloudelliset resurssit. Tähän on hyvä pyrkiä, mutta on vaikea nähdä, että kaikkien osalta työ tyydyttäisi aina myös itsensä toteuttamisen tarpeen. Suomessa tarvitaan siksi monipuolisia mahdollisuuksia työn lisäksi harrastaa mielekästä tekemistä. Olkoon se esimerkiksi liikuntaa, erilaisia taide- tai vaikkapa koiraharrastuksia, lennokin rakentelua tai purjehdusta. Suurelle osalle ihmisiä omat mielenkiintoiset harrastukset luovat pohjan mielekkään tekemisen toteutumiselle. Asumista pitäisi myös kehittää siihen suuntaan, että kotonakin olisi tilaa harrastusmahdollisuuksiin.

Kansalaisten hyvinvointi ei minun silmissäni toteudu laajasti terveyden osalta. Suomessa tapahtuu liikaa sellaisia ilmiöitä, esim. väkivallan tekoja, joita voi selittää vain pahalla ololla ja yhteiskunnasta syrjäytymisellä. Paha olo kumpuaa usein mielenterveysongelmista, ja etenkin nuorille suunnattuihin mielenterveyspalveluihin tulee satsata enemmän.  Parempi terveys ja yleiskunto luovat parempaa hyvinvointia. Vanhusten kohdalta asian ymmärtää jokainen, mutta esimerkiksi työssäkäyvien kohdalla sama periaate jää vähemmälle huomiolle. Siellä erityisesti tikittää hyvinvointia uhkaava ”ikäpommi” – LIIKKUMATTOMUUS.

Useat terveystutkimukset ovat Suomessakin paljastaneet, että nyky-yhteiskunta ei enää kaipaa lihaksiamme tarpeeksi. Työ on useimmiten istumista, ja paikasta toiseen siirrytään omalla autolla tai julkisilla joukkoliikennevälineillä, mikä ei rasita lihaksia matkanteossa. Kroppa pääsee nykyään niin vähällä, että yhä terveellisemmäksi muuttuva ruokavaliommekaan ei pysäytä lihomistamme. Tutkimuksissa on todettu, että nykyisin paljon urheilua harrastavilla nuorillakin on aikaisempaa heikompi yleiskunto. Ennen urheilukentällekin kuljettiin omin jaloin urheilemaan, nyt harrastuksiin mennään autolla tai muuten rasittumatta.

Arkemme kaipaa siis enemmän liikuntaa! Miten liikkumista voidaan lisätä?

Tehokkainta on muuttaa matkantekoa taas liikunnallisemmaksi.  Tällainen kehitys on jo joidenkin osalta käynnissä, kun pyöräilyn suosio työmatkoissa kasvaa. Kävelymatkoja voisi lisätä myös. Näitä molempia suuntauksia pitää tukea huolehtimalla kevyen liikenteen väylistä enemmän ja erityisesti talvella. Asiaa voisi auttaa myös bussien harvemmilla pysäkinväleillä. Tämähän palvelisi autoliikenteenkin sujumista paremmin.

Liikunnallisia harrastuksia on tietenkin myös hyvä tukea enemmän. Minä toivoisin, että työelämä ottaisi yhä useammin työntekijöiden päivittäisen liikunnan ohjelmaansa. Esimerkiksi puoli tuntia ultimatea virkistää niin työporukan fysiikan kuin mielenkin. Yhteisöfiilis voisi myös samalla parantua. Tähän kaivattaisiin lähinnä 10 tyhjää autopaikkaa pihalta ja tahtoa katkaista työaika hetkeksi.

Kaikista olennaisinta on saada ihmiset kotisohvilta my̦s liikkeelle ja liikkumaan. РLIIKUTAAN HYVINVOINNIN PUOLESTA!

Posted in Yleinen | Tagged , | Leave a comment

Ravintoloiden alkoholivero puoleen!

A-Studion Kännikeskustelu eilen illalla 15.5. kirvoitti oman ratkaisuni: juopottelu pitää saada siirtymään ravintoloihin, koska siellä on sentään jotain toivoa vaikuttaa suomalaisten alkoholikulttuuriin.

Ohjelmassa esitettiin tarpeeksi tietoa vakuuttamaan minut, että asialle on hyvä yrittää löytää ratkaisuja, mutta ohjelman puhujilta en ratkaisuja ehtinyt kuulla. Jouduin nimittäin keskeyttämään ohjelman seuraamisen (Saksan Bundesligan pudotuspeli Düsseldorf-Hertha BSC Berlin oli asiaohjelmaa mielenkiintoisempi tällä kertaa), ehkä ratkaisuehdotuksiakin tuli myöhemmin.

Itse näen, että vaikka ravintoloisssa kulutetaan vain alle 10 % alkoholijuomista, niin siellä kuitenkin on edellytykset ohjata juomiskulttuuria.  Juominen pitäisi siis saada siirtymään enemmän ravintoloihin. Siellä voi ohjata ihmiset maltillisemman tahdin ja aikaisemman juomisen lopettamisen tielle. Itse nautin olutta, viiniä (varsinkin kuohuvaa) ja joskus viskiäkin – en kuitenkaan ikinä enää päästä itseäni KÄNNIIN. Siinä tilassa kun ei elämästä voi millään nauttia! Uskon lisäksi, että ravintoloiden järjestyshäiriöt ovat lievempiä kuin ihmisten kodeissa koetut. Niistä ei yhteiskunta kuule kuin vain silloin, kun puukko on löytänyt jonkun vatsalaukun tai muuta traagista vastaavaa.

Useita hyötyjä tästä voisi syntyä: ensinnäkin juomiskulttuuri voisi sivistyä, toiseksi ravintola-ala kasvaisi ja tuottaisi talouskasvua ja ehkä vielä väkivaltatilastotkin Suomen osalta lieventyisivät.

Kokeillaan!

 

Posted in Yleinen | Leave a comment

Mikko pyrkii edustajaksi

Helsingin vihreiden joukoissa aion pyrkiä syksyllä kaupunginvaltuustoon. Ohjelmamme löytyy täältä. Itse toimin kolmella kivijalalla: hyvinvointi, avoimmuus ja tehokkuus.

Avaan perustuksieni taustoja tulevissa artikkeleissa.

Mikko Strahlendorff Mikko Strahlendorff

Posted in Yleinen | 2 Comments