Hyvinvointia liikkeellä

Hyvinvointiin liittyvät toisaalta taloudelliset resurssit, joilla voimme toteuttaa tarpeitamme, toisaalta mielekäs tekeminen, jossa voimme toteuttaa itseämme ja lopulta myös fyysinen olotila eli terveys.

Tarkastellaan ensin taloutta ja tekemistä. Suomessa asiat ovat pääsääntöisesti niin hyvin, että tekemisen mielekkyys on merkittävämpi tekijä kuin taloudelliset mahdollisuudet. Yhteiskunnalle paras tilanne on, kun tuo mielekäs tekeminen tuottaa samalla yksilölle taloudelliset resurssit. Tähän on hyvä pyrkiä, mutta on vaikea nähdä, että kaikkien osalta työ tyydyttäisi aina myös itsensä toteuttamisen tarpeen. Suomessa tarvitaan siksi monipuolisia mahdollisuuksia työn lisäksi harrastaa mielekästä tekemistä. Olkoon se esimerkiksi liikuntaa, erilaisia taide- tai vaikkapa koiraharrastuksia, lennokin rakentelua tai purjehdusta. Suurelle osalle ihmisiä omat mielenkiintoiset harrastukset luovat pohjan mielekkään tekemisen toteutumiselle. Asumista pitäisi myös kehittää siihen suuntaan, että kotonakin olisi tilaa harrastusmahdollisuuksiin.

Kansalaisten hyvinvointi ei minun silmissäni toteudu laajasti terveyden osalta. Suomessa tapahtuu liikaa sellaisia ilmiöitä, esim. väkivallan tekoja, joita voi selittää vain pahalla ololla ja yhteiskunnasta syrjäytymisellä. Paha olo kumpuaa usein mielenterveysongelmista, ja etenkin nuorille suunnattuihin mielenterveyspalveluihin tulee satsata enemmän.  Parempi terveys ja yleiskunto luovat parempaa hyvinvointia. Vanhusten kohdalta asian ymmärtää jokainen, mutta esimerkiksi työssäkäyvien kohdalla sama periaate jää vähemmälle huomiolle. Siellä erityisesti tikittää hyvinvointia uhkaava "ikäpommi" - LIIKKUMATTOMUUS.

Useat terveystutkimukset ovat Suomessakin paljastaneet, että nyky-yhteiskunta ei enää kaipaa lihaksiamme tarpeeksi. Työ on useimmiten istumista, ja paikasta toiseen siirrytään omalla autolla tai julkisilla joukkoliikennevälineillä, mikä ei rasita lihaksia matkanteossa. Kroppa pääsee nykyään niin vähällä, että yhä terveellisemmäksi muuttuva ruokavaliommekaan ei pysäytä lihomistamme. Tutkimuksissa on todettu, että nykyisin paljon urheilua harrastavilla nuorillakin on aikaisempaa heikompi yleiskunto. Ennen urheilukentällekin kuljettiin omin jaloin urheilemaan, nyt harrastuksiin mennään autolla tai muuten rasittumatta.

Arkemme kaipaa siis enemmän liikuntaa! Miten liikkumista voidaan lisätä?

Tehokkainta on muuttaa matkantekoa taas liikunnallisemmaksi.  Tällainen kehitys on jo joidenkin osalta käynnissä, kun pyöräilyn suosio työmatkoissa kasvaa. Kävelymatkoja voisi lisätä myös. Näitä molempia suuntauksia pitää tukea huolehtimalla kevyen liikenteen väylistä enemmän ja erityisesti talvella. Asiaa voisi auttaa myös bussien harvemmilla pysäkinväleillä. Tämähän palvelisi autoliikenteenkin sujumista paremmin.

Liikunnallisia harrastuksia on tietenkin myös hyvä tukea enemmän. Minä toivoisin, että työelämä ottaisi yhä useammin työntekijöiden päivittäisen liikunnan ohjelmaansa. Esimerkiksi puoli tuntia ultimatea virkistää niin työporukan fysiikan kuin mielenkin. Yhteisöfiilis voisi myös samalla parantua. Tähän kaivattaisiin lähinnä 10 tyhjää autopaikkaa pihalta ja tahtoa katkaista työaika hetkeksi.

Kaikista olennaisinta on saada ihmiset kotisohvilta myös liikkeelle ja liikkumaan. - LIIKUTAAN HYVINVOINNIN PUOLESTA!

This entry was posted in Yleinen and tagged , . Bookmark the permalink.

Add a Facebook Comment

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *